Kuvauspäiväkirja 10.8.2011

Aurinkoinen keskiviikkoaamu ja aamukahvit Myllypirtin rauhoittavassa miljöössä. Myllypirtin ravintolan yläkerrassa on esillä kansanedustaja Martti Mölsän taidenäyttely ja myllypirtin emännän, Pirkko Hirsikankaan taidetta on esillä vanhassa myllärin pirtissä. Ohjaaja-Päivi jututti Marttia taulujensa ääressä ja kuvausryhmä ikuisti tilanteen. Ennen kuin kamera saatiin käyntiin, haastattelun tausta teetti töitä. Kuvaaja-Matti on tarkka poika taustojen suhteen. Kamerat kävivät ja Päivi jututti Marttia kunnes äänittäjä-Lassin pää alkoi pyöriä. Tilaan ilmestyi kärpänen, joka tuntui tykkäävän Lassin karvaisesta mikrofonista. ”Poikki, tappakaa se kärpänen”, kuului Lassin käsky. No, loppujen lopuksi kärpäsjahti päättyi siihen ,että kärpänen päätti suunnata kohti uusia seikkailuja ja kuvaus jatkui. Martti kertoi, että ei myy maalaamiaan tauluja vaan lahjoittaa niitä lähinnä sukulaisilleen heidän merkkipäivinään.

 

Myllypirtiltä suunnistimme tuttuun paikaan eli talonpoikaismuseo Yli-Kirralle kuvaamaan Marttia itse teossa. Hän oli osallistunut kesän aikana museolla järjestetylle maisemamaalauskurssille ja hänen työnsä vaati vielä pientä viimeistelyä. Tämä ikuistettiin myös talteen. Yli-Kirralta jälleen Myllypirtille Katin herkkujen ääreen.

 

Sitten vatsat täynnä herkullista ruokaa kohti aluehiihtokeskus Porttikalliota, jossa kuvausryhmää odottelivat Jukka Uusi-Kouvo ja Anne Pitkänen. Jukka on paikallisen urheiluseuran puheenjohtaja ja paljon muuta. Anne puolestaan on nuori urheilijalupaus ja hän oli tullut Porttikalliolle treenaamaa. Jukka kertoi urheiluseuran toiminnasta ja kamerat kävivät. Sitten otettiin käyttöön kameramies-Mikon itse tekemä häkkyrä, jonka avulla kamera saatiin kiinnitettyä Annen kasvojen eteen. Itse laitetta on vaikea kuvailla sanoin, mutta sen tarkoituksena oli kuvata Annen kasvoja kun hän juoksee ylös Porttikallion mäkiä. Ja hienostihan tuo Mikon tekemä keksintö toimi. Varsin pitkään kuvausryhmä juoksutti nuorta sutjakkaa tyttöä ylös-alas pururataa. ”Pooojaaat, pitäis siirtyä jo seuraavaan paikkaan”, huuteli tuottaja-Margit. ”Yks kuva vielä”, ilmoitti kuvaaja-Matti, jostain puskien takaa. Kuvia tehtiin tuon ilmoituksen jälkeen pari-kolmekin ja sitten taasen romppeet peräkärryyn ja kohti Särkän tanssilavaa.

 

Suomen kauneimmaksikin tanssilavaksi valittu Särkän lava sijaitsee Vehkajärven rannalla, särkän nokassa. Paikalla on tanssittu iät ja ajat, mutta suuremmissa puitteissa 1950-luvulta alkaen. Ensimmäinen kuvauskohde Särkässä oli itse mr Särkkä eli talonmies Esko Keto. Miehellä riitti tarinaa lavan historiasta ja mitä ihmeellisimmistä tapauksista vuosien varrelta. Vähitellen lavan talkooväki saapui paikalle ja sen jälkeen tanssiva kansa, jota tanssitti Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty ja Anneli Mattila & V.I.P.  Voiko tuosta lavatanssit enää paremmiksi muuttua. Kaikki oli kohdillaan. Särkässä olisi viipynyt pidempäänkin, mutta huominen aamu liikkui yhä enemmän ja enemmän mielessä. Herätys kello 6.00!

 

Akusti