Kuvauspäiväkirja: 5.8.2011

Rakas kuvauspäiväkirja. Kirjoitan sivuillesi nyt ensimmäistä kertaa, mutta en suinkaan viimeistä.

Punkalaitumesta ollaan tekemässä T-sarjaa, joka esitetään MTV3-kanavalla vuonna 2012. Juu-u, ihan totta.

Koen olevani onnekas, kun olen päässyt seuraamaan tätä projektia heti alusta asti. Moni ihminen on tehnyt todella suuren urakan jo tähän mennessä, vaikka kuvaa ei ”purkissa” ole vielä paljoakaan. Kuvaukset alkavat toden teolla elokuun 8. päivä ja jatkuvat elokuun loppuun saakka. Pieni varaslähtö kuvauksiin kuitenkin otettiin jo heinäkuun 1. ja 2. päivä. Tuolloin kuvattiin Kaikkien aikojen maatalousnäyttelyn valmisteluja ja itse näyttelytapahtumaa. Tämä näyttely on järjestetty Punkalaitumen talonpoikaismuseo Yli-Kirralla eli Koiramäen talossa jo 20 kertaa. Kokemisen arvoinen tapahtuma. Siitä voit lukea lisää Koiramäentalon nettisivuilta. Maatalousnäyttelyn lisäksi poikkesimme tapaamassa arkkitehti Raimo Virtasta. Hän kertoi leppoisaan tyyliinsä punkalaitumelaisista rakennuksista. Punkalaitumelta löytyy hänen mukaansa mm. ranskalainen linna ja uusklassismia. Virtasen mukaan Punkalaitumen kyläraitti on yhtä pitkä kuin matka Helsingissä presidentinlinnasta Finlandiatalolle. Kuvaukset sujuivat kaikin puolin sutjakasti vanhassa 400 neliön pankkirakennuksessa, vaikka tämä oli kuvaustiimin eka yhteinen keikka. Ainut ongelma kuvauksissa oli arkkitehti Virtasen hiustöyhtö, joka kuitenkin saatiin ojennukseen hänen vaimonsa avustuksella.

Paltaanpa Yli-Kirralle. Perjantaina, 1.7., siis kuvattiin maatalousnäyttelyn valmisteluja. Koko museon mäki täyttyi tuolloin talkooväestä, joka järjesti paikkoja ja koneita siihen kuntoon, jotta vieraat voisivat huomenna jälleen kerran hyristä tyytyväisyyttään. Kamerat piti saada myös niin sanotusti yläilmoihin seuraamaan museon väen touhuja. ”Salirivin katolla on hyvä kuvauspaikka”, totesi tuottaja Margit. ”Onko sinne tikapuita”, epäili kameramies Mikko. ”On ja hyvät onkin”, tokaisi museonjohtaja Kalevi. ”Ylemmäksi pitäisi vielä päästä tuolla museonmäelläkin”, tuumaili ohjaaja Päivi. ”Riittääkö 18 metriä”, kysyi Kalevi. ”Joo ja vähempikin”, innostui Päivi. ”Soitan Jannelle”, totesi Kalevi. Homma toimi. Kuvausryhmä sai kuvaa niin ylhäältä kuin alhaaltakin. Äänimies Lassi sai varmaan talteen ääniä, joita hän ei voinut kuvitellakaan enää saatavan aikaiseksi. Vanhat koneet puksuttivat ja jopa puukaasutraktorikin käynnistyi. Epäilyt talkooväen kipsiin menosta kameroiden ilmestyttyä museon pihamaalle osoittautuivat täysin turhiksi. Vesisadettakaan ei saatu niskaan niin kuin paikallinen sääprofeetta lupasi. Kaikin puolin onnistunut viikonloppu, niin kuvausryhmälle kuin museollekin. Erityiskiitoksen haluan esittää vesipoika Jarkolle. Ilman häntä kuvausryhmä olisi saanut lämpöhalvauksen.

Tässä ensimmäinen merkintä kuvauspäiväkirjaan. Näitä on luvassa lisää kunhan kuvausryhmä päästetään vauhtiin.

Akusti